Mistä tunnet sä ystävän?

Ystävänpäivä on jo nurkan takana. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta ystävä?

2

Sinulle voi tulla mieleen lämmin, luotettava, rehellinen, aito ja huomaavainen ihminen. Kuin sisko/veli sinulle. Hän, joka jakaa ilot ja surut kanssasi. Kun kamppailet vaikeuksissa, hän on se joka tulee yllättäen ovesi taa Ben & Jerry’s jäätelöiden sekä hömppäleffan kera. Hän on se ensimmäinen ihminen, jolle kerrot uudesta mahtavasta unelmiesi työpaikasta, jonka juuri olet saanut. Hän on se, jonka kanssa jaatte hauskoja sisäpiirivitsejä. Hän on se sinun toinen puoliskosi, joka tietää sinusta kaiken. Jonka kanssa voitte kommunikoida pelkästään katseen avulla. Olette kuin Serena ja Blair Gossip Girlistä, tai Frendien Joey ja Chandler. Jaatte jopa vaatteita keskenänne, sillä satutte olemaan samaa kokoa. Hän tietää aina, mitä ajattelet. Hän jakaa laskiaispullan kanssasi, kun sinulla ei ole varaa ostaa omaa. Hän on se, jonka kanssa jaat mielettömiä kokemuksia nuoruusvuosilta. Hän on se ihminen, jonka puoleen käännyt hätätilanteessa. Hän on se ihminen, joka auttaa sinua. Oli asia sitten mikä tahansa.

 

Hän on sielunkumppanisi, jonka kanssa haluat jakaa kaiken.

 

Suomessa ystävänpäivä on enemmänkin ystävien juhlimista, kun taas muissa maissa ”Valentine’s Day” mielletään oikeastaan rakkauden päiväksi. Se oma rakas on myös sinun paras ystäväsi, parempi puoliskosi: hänelle kerrot huolesi, hän hoivaa sinua kun olet kipeä, hän halaa sinua lujaa kun maailma tuntuu romahtavan. Hän kannustaa ja on tukenasi, kun sitä kipeimmin tarvitset. Hän laittaa viestiä ja kysyy, että pääsitkö turvallisesti kotiin. Hänen kanssaan vietät rentouttavan illan takkatulen ääressä, villasukat jalassa ja kaakaomuki kädessä katsoen leffaa ennemmin kuin juhlit baarissa pilkkuun asti. Hän on se sielunkumppanisi, jonka kanssa haluat jakaa kaiken.

^7FD823774B73BF91908772454FBD0D86EE5202A64E8B94C6C1^pimgpsh_fullsize_distr

Mielestäni ystävänpäivä pitäisi olla joka ikinen päivä. Joka päivä voi muistaa ystävää, niinkin yksinkertaisella teolla kuin soittamalla ja kysymällä kuulumisia. Ystävä ilahtuu varmasti, ja voitte taas pitkästä aika vaihtaa kuulumisia oikein olan takaa. Sosiaalinen media on mahdollistanut myös viestittelyn yksinkertaisuuden ja helppouden. Jos siis tämän päivän hyvänä tekona muistaisit ystävääsi? Tartu heti puhelimeesi ja soita! 🙂

 

Elämykset lähentävät. Ota itseäsi niskasta kiinni, ja yllätä kaukana asuva ystäväsi. Pitkästä aikaa. Miten siis järjestää ikimuistoinen ystävänpäivä sille sinun tärkeälle ihmisellesi? Jos tavalliset lahjat kyllästyttävät, ja haluat antaa jotakin erilaista ystävällesi, kokeile elämyksiä. Vaihtoehtoina on vaikka mitä, laidasta laitaan. Jos kaipaatte pientä hemmottelua arjen kiireen keskelle, aktiivista tekemistä sohvan nurkassa istumisen tilalle tai vaikka romanttisen illallisen ja herkutteluhetken oman rakkaasi kanssa. Kurkkaa ystävänpäiväkategoriastamme, mitä elämyksiä olemme koonneet yhteen ystävänpäivän kunniaksi. Minkä elämyksen te valitsette koettavaksi yhdessä?

 

Oikein ihanaa ilon ja rakkauden päivää, muistakaa ystäviänne <3

henna

♥: Henna

 

Tiedekin sen todistaa: Rahat kannattaa käyttää elämyksiin, ei tavaraan

elämyksiä

Useimmilla meistä on käytössään varsin rajallinen määrä rahaa. Useimpien toiveena on myös elää mahdollisimman onnellista elämää. Miten pakollisista menoista yli jäävät rahat siis tulisi käyttää, jotta ne edistäisivät onnellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla?

 

Psykologian professori Thomas Gilovich Cornellin yliopistosta on tutkinut pitkään rahan ja onnellisuuden välistä suhdetta. Gilovichin tekemän tutkimuksen mukaan kokemukset lisäävät ihmisten onnellisuutta enemmän kuin uusien esineiden hankkiminen. Tavaroiden ostaminen tekee kyllä hetkellisesti onnelliseksi. Voisi kuvitella, että koska tavara on pysyvämpi kuin hetken kestävä elämys, tavara myös lisäisi onnellisuutta pidempään. Mutta asia onkin päinvastoin: uuden esineen tuoma ilo haihtuu melko nopeasti, kun taas uudet kokemukset, oppiminen ja elämykselliset hetket lisäävät onnellisuutta kauemmin. Rahat kannattaisikin käyttää tavaroiden sijaan esimerkiksi matkusteluun, taidenäyttelyssä käyntiin tai uuden taidon opetteluun.

elämyksiä1 elämyksiä3

Gilovich selittää asiaa ihmisen kyvyllä sopeutua. Sopeutuminen on välttämätön ja ihmisille tyypillinen piirre. Hyvä sopeutumiskyky kuitenkin tarkoittaa myös, että ympärillä oleviin tavaroihin tottuu helposti. Uusi laukku tai älypuhelin innostaa ja lisää tyytyväisyyttä vähän aikaa, mutta sen olemassaoloon tottuu nopeasti, ja onnellisuus palaa samalle asteelle kuin ennen ostosta. Tavaran pysyvyys siis pikemminkin vähentää sen onnellisuutta tuovaa vaikutusta. Hetken kestävistä elämyksistä taas tulee osa kokijan identiteettiä, sillä identiteettimme koostuu juuri kokemuksista ja muistoista. Ajan myötä negatiivisillakin kokemuksilla saattaa olla minäkuvaa vahvistava vaikutus.

 

Ihminen on myös sosiaalinen olento, ja yhdessä muiden kanssa vietetty aika jää mieleen. Siksi kokemukset lujittavat paremmin yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin esineiden omistaminen. Jokainen tietää, että yhdessä koettu reppureissu lujittaa kaverusten välistä suhdetta enemmän kuin se, että kaverukset ostavat samanlaiset autot. Samanlaisia asioita kokeneilla tai samoja harrastuksia harrastavilla myös usein riittää juttua keskenään. Yhtä paljon – tai yhtä kiinnostavaa – keskustelua ei synny esineistä.

elämyksiä

Lisäksi ihmisten taipumus vertailla itseään muihin on syynä siihen, miksi elämykset lisäävät onnellisuutta varmemmin kuin tavaran hankkiminen. Meidän on nimittäin helpompi vertailla materiaalisia saavutuksia kuin koettuja elämyksiä. Toisin sanoen naapurin uusi upea ruohonleikkuri herättää helpommin kateutta kuin naapurin käymä sukelluskurssi. Ja kateus on luonnollisesti este onnellisuuden tunteelle.

 

Psykologian professori Gilovich kehottaakin miettimään asiaa myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Yleisen hyvinvoinnin kannalta ihmisiä olisi kannattavaa kannustaa esineiden ostamisen sijaan panostamaan aineettomiin, onnellisuutta lisääviin kokemuksiin ja harrastuksiin. Lisäksi työnantajien tulisi huolehtia työntekijöiden mahdollisuuksista viettää lomia ja päättäjien järjestää sopivia ajanviettopaikkoja.

 

Millä elämyksillä sinä voisit lisätä omaa ja läheistesi onnellisuutta?

 

Tuuli, pienennetty

 

Tuuli, elämyskirjoittaja

 

Jutun lähteenä on käytetty Fast Company nartikkelia (http://www.fastcoexist.com/3043858/world-changing-ideas/the-science-of-why-you-should-spend-your-money-on-experiences-not-thing).

 

I hurried 70-483 Dumps For into the local department store to grab1 some last minute 98-364 Exam Dumps Chirsmas gifts. I 98-367 test looked at all Itcertpasses the people and grumbled2 to myself. I would be in here forever and 98-364 Exam Dumps I just had so much to do. Chirsmas was Itcertpasses 98-367 test 70-483 Dumps For beginning to become such 70-483 Dumps For a drag. Itcertpasses I kinda wished 70-483 Dumps For that I could just sleep through Chirsmas. But I hurried the best I could through all the people to the toy department. 70-483 Dumps For Once again I kind of mumbled3 to myself at the prices of all these toys, and wondered if the grandkids would even play whit4 them. I found myself in the doll aisle5. Out of Itcertpasses the corner of 70-483 Dumps For my eye I saw a little boy about 5 holding a lovely doll.He kept touching6 her hair and he held her so gently. I could not seem to help myself. I just kept loking over at the little boy and wondered 70-483 Dumps For who the doll was 70-483 Dumps For for. I watched Itexamplan him 98-364 Exam Dumps turn to a woman and he called his aunt by name and said, ”Are you sure I don’t have enough money?” She replied a bit impatiently, ”You know that you don’t have enough Itexamplan money for it.” The aunt told the little boy not to go anywhere that she had to go and get some other things and would be back ADM-201 Practice Exam in 70-483 Dumps For a few minutes. And then she left the 98-367 test aisle. Itexamplan The boy continued to hold ADM-201 Practice Exam the doll. After a 98-367 test bit I asked the boy who the doll was for. He said, ”It is the doll my 70-483 Dumps For sister wanted 98-367 test so badly for Chirsmas. She just 98-364 Exam Dumps knew that Santa would bring it. 70-483 Dumps For ”I told him that 98-367 test ADM-201 Practice Exam maybe Santa was going to bring it . He said, ”No, Santa can’t go where my sister is…. I have to 98-367 test give the doll to my Mama to take to her. ”I asked him where ADM-201 Practice Exam 98-364 Exam Dumps his siter was. Itexamplan 98-367 test He looked at me with the 70-483 Dumps For saddest eyes and said, ”She was Itexamplan gone to be with Jesus.

My Daddy 98-364 Exam Dumps Itexamplan says that Mamma is 98-364 Exam Dumps going to have to go be with her.” My heart 98-364 Exam Dumps nearly stopped Itexamplan beating. Then the Itcertpasses boy looked at me again and said, ”I told my Daddy to tell my Mama not to go 98-364 Exam Dumps yet. I told him to tell her to wait till I got back from the store.” ADM-201 Practice Exam Then he asked Itcertpasses 98-364 Exam Dumps me if i wanted to see his picture. I told him I’d 70-483 Dumps For love to. He pulled out some picture he’d Itcertpasses had taken at the front of the store. ADM-201 Practice Exam He Itexamplan said, ”I want my Mama ADM-201 Practice Exam to take this with her so the dosen’t ever forget me. I love my Mama so very much and I wish she dind not 98-364 Exam Dumps have to leave me.But Daddy says she will need to ADM-201 Practice Exam be with my sister.” I Itcertpasses saw that the little boy had lowered his head and had ADM-201 Practice Exam grown so ADM-201 Practice Exam qiuet. While he was 98-364 Exam Dumps Itcertpasses ADM-201 Practice Exam 98-367 test not looking I reached into my purse and pilled out a handful of bills. I asked the little ADM-201 Practice Exam boy, ”Shall we count that miney one more time?” He grew excited and said, 70-483 Dumps For ”Yes,I just know it Itexamplan has to be enough.” So 98-364 Exam Dumps I slipped my money in with his and we began to count it . Of ADM-201 Practice Exam course it was plenty for the doll. He softly said, ”Thank you Jesus for giving me enough money.” Then the boy said, ”I just Itexamplan 98-367 test asked Jesus to give me enough money to buy this doll so Mama can take it with her to give 98-364 Exam Dumps my sister. And 98-367 test Itexamplan he 70-483 Dumps For heard my prayer. I wanted to ask Itcertpasses him give for enough to buy my Mama a white rose, but I didn’t ask him, but he gave me enough to buy 98-367 test the doll and a rose for 98-367 test my Mama. She loves white rose so much. ”In a few Itexamplan minutes the aunt Itcertpasses came back 98-367 test and I wheeled my cart away. I could not keep from thinking about the little boy as 98-367 test I finished my shoppong in a ttally 70-483 Dumps For different spirit than ADM-201 Practice Exam when I had started. And I kept remembering a story I Itcertpasses had seen in the newspaper several days earlier about a Itexamplan drunk driver hitting Itcertpasses a car 98-367 test and killing7 a little girl and the Mother was Itexamplan in serious condition. The family was deciding on whether to remove the Itcertpasses life support. Now surely this little boy did not belong 98-364 Exam Dumps Itcertpasses 98-364 Exam Dumps with that story.Two days later I read in the paper where the family had disconnected the life support and the young woman had died. I could not forget the little boy and just kept Itexamplan wondering if the two were somehow connected. Later that day, I could not Itcertpasses help myself and I went out and bought aome white roses and took them ADM-201 Practice Exam to the funeral home where the yough woman was .And there she was holding a lovely white rose, the beautiful doll, and the picture of the Itexamplan little boy in the store. I left there in tears, thier life changed forever. The love that little boy had for his little sisiter and his mother was overwhel. And in a split8 second ADM-201 Practice Exam a drunk driver had ripped9 the life of that little boy to pieces.

Illallinen pimeässä – aistit valloilleen!

illallinen pimeässä

Yleinen totuushan on, että yhden aistin heikentyessä, muut vahvistuvat. Sain tuta tästä, kun pääsin kokeilemaan Elämyslahjojen Illallinen pimeässä -konseptia viime keväänä ja kokemus toden totta oli varsin mullistava!

 

Aivan ensimmäiseksi saimme laput silmillemme ja seurueemme johdatettiin pimeään ruokasaliin. Yritimme vain arvailla minkälainen huone olisi, kunnes hetken päästä silmiemme totuttua pimeään laput poistettiin silmiltämme. Emme pystyneet näkemään ketään, mutta tietenkin keskustelemaan ja hahmottamaan istumajärjestystä pöydässä. Tarjoilijat avustivat, kertoivat koko syömisproseduurista ja ohjasivat kätemme lautasille, haarukoille ja veitsille ja viinilaseille, jotta osaisimme sitten itse pimeässä ottaa ne.

 

Sitten seurasi vihdoinkin ruokien vuoro. Merellinen tuoksu täytti koko huoneen ja arvailimme mitäköhän saisimme eteemme. Mielestäni tuoksu muistutti seesamöljyssä paistettua lohta, mutta sitten totuus paljastui, saimme kampasimpukkaa! Mahtavaa, onnistunut tarjoilu, hieman tosin ahdistavaa kun ei nähnyt lautasta – ei kai lautaselle jäänyt yhtään kampasimpukkaa?

 

Pääruuaksi paljastui peuraa perunapyreessä. Maku oli taas onnistunut, ja pimeässä syödessä tuntui, että ruokaa olisi ollut paljon ja tulinkin nopeasti täyteen, vaikka annoskoot olivat ihan normaalit ravintola-annokset. Jälkiruuaksi saimme ihanan marenki-kermavaahto-marjakulhon, joka sopii muutenkin minkä tahansa aterian päälle, mutta pimeässä kun ei pystynyt näkemään miltä annos näyttää, eri elementtien suutuntuma korvasi ulkonäön moninkertaisesti. Marengin suloisen makea rapeus yhdistettynä kermavaahdon höttöön ja kosteuteen, sekä marjojen muodot ja maut korostuivat.

 

Kun valot pikkuhiljaa laitettiin päälle, saimme nähdä annokset jotka meille oltiin tuotu, ja purimme kokemukset. Maut pääsivät hyvin valloilleen, ja vannoutuneena foodiena kokemus oli avartava, ja suosittelen kaikille, vaikkapa testaamaan omia makunystyröitään, kuin myös viihtymään vaikka työporukassa. Keskustelua ainakin riittää uudessa tilanteessa.

 

Makujen sinfonia voisi kuvata kokemusta parhaiten. Ruuosta, eikä asetelmasta voinut nauttia silmillä, joten tuoksu ja maku kompensoi sitäkin enemmän ja jopa huonoinkin maistaja löysi annosten vivahteet.

– Linda, onnekas elämystestaaja

 

Liikelahjojen uudet tuulet

Liikelahjat ovat olennainen osa liiketoimintaa. Liikelahjojen avulla luodaan ja ylläpidetään suhteita niin yhteistyökumppaneihin kuin asiakkaisiinkin. Osuvasti valittu liikelahja onkin monia muita viestintäkeinoja tehokkaampi tapa jättää yrityksestä positiivinen kuva ja pysyvä muisto.

kuumailmapallo

Liikelahjan valinta saattaa kuitenkin olla erityisen haasteellinen tehtävä: ensinnäkään lahjan saajan mieltymyksistä ei välttämättä ole varmuutta, joten liikelahjan olisi hyvä olla sellainen, joka miellyttää mahdollisimman monia. Toisaalta taas lahjan tulisi erottua joukosta ja olla tyyliltään juuri kyseisen yrityksen imagoon sopiva.

 

Elämyksellisen lahjan suosio on syrjäyttämässä tavaralahjat, sillä aineettomia lahjoja arvostetaan nykyajan tavarapaljouden keskellä. Tämä kehitys on nähtävissä myös liikelahjojen kohdalla. Ainutlaatuisen kokemuksen tarjoava liikelahja on monen mieleen ja erottuu taatusti edukseen. Koriste-esineestä tai lippalakista jää kyllä konkreettinen muisto – mutta olisiko kutkuttava illallinen pimeässä tai rentouttava melontaretki sittenkin mieleenpainuvampi liikelahja?

 

Tarpeellinen ja tyylikäs

 

Liikelahjojen antaminen on vähentynyt, mutta niiden merkitys ei suinkaan ole kadonnut. Päinvastoin, hankalassa taloustilanteessa hyvien liikesuhteiden merkitys vain korostuu. Lisäksi kun lahjoja antavia yrityksiä on entistä vähemmän, on niiden entistä helpompi jäädä lahjojen saajien mieliin liikelahjojen välityksellä. Kunhan lahjan valintaan liittyvästä epävarmuudesta selvitään, on liikelahja hyvinkin yksinkertainen ja helppo tapa edistää liiketoimintaa.

 
Liikelahjan saajaksi sopii yhteistyökumppani, asiakas tai tärkeän sidosryhmän edustajakin. Myös oman yrityksen henkilökuntaa voi palkita ja kannustaa erilaisin aineettomin lahjoin. Lahjan antaminen on tutkitusti toimiva keino jäädä lahjan saajan mieleen ja herättää tässä myönteinen mielikuva lahjan antajasta. Sitä toimivampi lahja tietenkin on, mitä mieluisammaksi saaja sen kokee.

 
Eniten liikelahjojen saajat arvostavat sellaisia lahjoja, joille on käyttöä ja joihin on panostettu. Turhia esineitä ei toivo kukaan saavansa, sillä monella tavaraa on jo valmiiksi liikaa. Sen sijaan moni kaipaa kiireisen arjen keskellä rentoutumista, jännittävää uuden kokemista tai yhdessäoloa. Elämys on liikelahja, joka ei jää kaappiin pölyyntymään. Myöskään lahjan antajan ei tarvitse kuljettaa lahjoja paikasta toiseen, kun lahjakortin saa ostettua netistä. Elämys on myös tyylikäs liikelahja, joka ei jää lahjan saajalta huomaamatta – eikä kokematta.

 

Liikelahja muokkaa yrityksen brändiä

 

Liikelahjat kuuluvat yrityksen viestintään. Se, millaisen liikelahjan yritys valitsee, kertoo yrityksen arvoista ja toimintatavoista. Liikelahjan valitseminen on siis myös tärkeä keino rakentaa yrityksen brändiä haluttuun suuntaan.

 
Liikelahjan antaminen ylipäänsä viestii sen antajan arvostuksesta lahjan saajaa kohtaan. Oli lahjan saajana sitten asiakas, liikekumppani tai oman yrityksen työntekijä, kokee hän tulleensa huomioiduksi yrityksen taholta. Jos lahja on vielä valittu hyvällä maulla ja se tarjoaa lahjan saajalle upean kokemuksen, kertoo lahja yrityksen pitävän myös lahjan saajaa tärkeänä ja ainutlaatuisena.

 
Elämyksellisen liikelahjan valinta ilmaisee sen antavan yrityksen kunnioittavan lahjan saajan hyvinvointia ja ymmärtävänsä henkisen pääoman merkityksen. Aineettomalla lahjalla voi viestiä myös ennakkoluulotonta ja innovatiivista ajattelua.

 
Lisäksi aineettoman liikelahjan antaminen voi olla ympäristöystävällinen valinta. Moni elämys tuotetaan palveluna, joka kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin tavaroiden tuottaminen. Esimerkiksi lumisota tai pianotunti ovat ympäristöystävällisiä valintoja, ja lahjan sähköisen toimintatavan valinta pienentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta entisestään. Tällaisen lahjan antamalla yritys ilmaisee suhtautuvansa vastuuntuntoisesti ympäristöasioihin.

 
Näin ollen valitsemalla liikelahjaksi tavaran sijaan esimerkiksi illallislahjakortin ravintolaan lahjan antaja voi viestittää tukevansa paikallisia ravintolayrityksiä, arvostavansa laadukasta yhdessäoloa sekä edistävänsä ekologisia arvoja.

 

Ikimuistoisin liikelahja on elämys

 

Mukavalla tavalla vietetty hetki jää mieleen pitkäksi aikaa. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen virkistää ja antaa uusia ajatuksia, samoin arjesta irtaantuminen jännittävän elämyksen parissa. Stressaantuneelle lahjakortti hierontaan voi olla viikon pelastus, rutiinityötä tekevä tuskin heti unohtaa jännittävää huonepakopeliä. Yhteinen lasinpuhalluskurssi tai olutkoulutus työporukan kesken taas voi parantaa yhteishenkeä ja työmotivaatiota hämmästyttävällä tavalla. Jos lahjan antaja ja saaja osallistuvat molemmat elämyksen kokemiseen, uudenlaisessa tilanteessa voi syntyä uusia ideoitakin.

 
Jos lahjan saajan mieltymyksistä ei ole varmuutta, ääripäitä kannattaa välttää liikelahjan valinnassa. Liikelahjoiksi valitaankin mieluusti jotakin uutta ja jännittävää tarjoavia kokemuksia, joihin kuitenkin lähes kaikki voivat osallistua. Kätevä vaihtoehto on tietysti myös ElämysLahjojen arvolahjakortti, jonka saaja voi käyttää kortilla olevan arvon mihin tahansa elämykseen. Lahjavaihtoehtoja on satoja, joten jokainen löytää joukosta varmasti jotakin itselleen sopivaa.

 
Suosittuja liikelahjoja ovat ruokaan ja juomaan liittyvät elämykset: suklaa– ja kahvimaistelut, viinikurssit, illallinen pimeässä sekä ravintolalahjakortit. Nämä ovat nautinnollisia matalan kynnyksen kokemuksia, joissa kuitenkin pääsee pois arkipäivän rutiineista. Ruokaelämykset ovatkin loistavia yhteishengen nostattajia ryhmille, jotka arvostavat rentoa ja hauskaa yhdessäoloa.

 
Toisen suosittujen liikelahjojen ryhmän muodostavat erilaiset ajokokeilut, kuten ralli– tai kartingajo sekä Ferrari-ajoelämys. Näissä osallistujana voi olla vain yksi lahjan saaja tai koko työporukka. Ajoelämykset tuulettavat ajatuksia ja antavat uutta virtaa niin liikesuhteille kuin työmotivaatiollekin.

 
Useammalle hengelle sopivia lahjoja ovat muun muassa seikkailupuistot sekä tanssi- ja joogatunnit. Viime aikoina suurta suosiota ovat saavuttaneet erilaiset huonepakopelit, joita löytyy jo useasta kaupungista ympäri Suomen. Nämä pelit ovat oiva mahdollisuus rakentaa tiimihenkeä ja kehittää luovaa ajattelua mukaansatempaavalla tavalla. Tai uskaltaisitko kenties kutsua liikekumppanisi murhaavalle illalliselle?

 

Liikelahjan etsijän muistilista

 

  • Eniten arvostetaan hyödyllistä lahjaa, joka ei jää käyttämättä
  • Päätä, mitä haluat lahjalla viestiä
  • Valitse, mitä lahjan saaja kaipaa: jännitystä, rentoutumista vai uusia taitoja
  • Pohdi, voisiko yhdessä koettua elämystä hyödyntää esimerkiksi ideoinnissa

 

– Tuuli, elämyskirjoittaja

 

Näkökulma: illallinen pimeässä heikkonäköisen silmin

Kun illalliselta sammuttaa valot, makuaisti terävöityy, eikä pöytäseuruetta häiritse kännykän räpläys. Valoisassa kabinetissa asiakas laittaa mustat lasit silmilleen. Ravintola Tiiliholvin tarjoilija kertoo illan kulusta, tarttuu käteen ja ohjaa asiakkaan kabinettiin illalliselle. Illallinen pimeässä on alkamassa. Parituntinen, jonka aikana pitäisi suoriutua kuudesta ruokalajista sokkona. Pimeässä illallistaminen ei ole uusi keksintö. Maailmalla niitä on järjestetty jo useita vuosia.

 

Tässä on tuoli, tässä on pöydän reuna, tarjoilija neuvoo. Onneksi tarjoilijan ääni on rauhoittava, sillä paniikki pyrkii kurkkuun. Ensimmäinen asiakas kopeloi tuolia ja istuutuu. Tarjoilija johdattaa loput illallisen osallistujat, noin 10 henkilöä, pöytään. Hetki hiljaista odotusta. Valot sammuvat viereisestä huoneesta ja ovi sulkeutuu. Asiakas ottaa lasit silmiltään, huoneessa on aivan pimeää. Illallinen pimeässä alkaa! Tervetuloa! Minä olen Mari Ojala, teidän emäntänne tänään, illan pimeä emäntä.

illallinen pimeässä

Pimeä emäntä Mari on itse vaikeasti heikkonäköinen. Mari on ollut syntymästään asti heikkonäköinen ja on työskennellyt Tampereen seudun Näkövammaisilla erilaisissa keikkatöissä 25 vuotta. Koulutukseltaan Mari on yo-merkonomi, sosiaali- ja terveydenhuollon sihteeri ja vammaistyön lähihoitaja. Hänellä on paljon kokemusta näkövammaisena elämisestä ja näkövammaisten parissa toimimisesta. Mari on opiskellut sekä näkevien kouluissa että näkövammaisten kouluissa. Hänellä on kokemusta myös pimeiden kahviloiden vetämisestä useiden vuosien ajalta, joten ruokailun luotsaaminen luonnistuu jouhevasti. Omia kokemuksia on kertynyt paljon erilaisista tilanteista näkövammaisena – varsinkin Intia tarjosi elämyksiä kaikille aisteille.

 

Asiakasta Ahdistaa. He haluavat nähdä mitä syövät!

 

Aluksi käydään emännän kanssa läpi, mitä pöydältä löytyy. Asiakas taputtelee pöytää. Hän löytää vesipullon, lasin, ruokailuvälineet ja lautasliinan. Tarjoilija tuo pimeänäkölasien avustamana ensimmäiset maistiaiset. Pimeässä näkyy vain pimeänäkölasien punainen valo. Pöytäseurue pyrskähtelee, sillä tarjoilija on kuin Terminaattorista. Ruokia odotellessa Mari ehdottaa palikkatestiä. Jokainen nappaa edessä olevasta pussukasta palasen ja yrittää sovittaa sen oikeaan koloon. Vaikeaa… Yksinkertaisilta kuulostavat asiat muuttuvat hankalaksi, kun yksi aisti on pois pelistä.

 

Asiakkaan alkuruokalautasella on kolme ruokalalajia. Katkarapu tunnistetaan helposti. Vasemmalla on jokin merenelävistä tehty kakku. Asiakas hylkää haarukan ja hipelöi lautasta sormin. Onko se tyhjä? Ahdistus helpottaa, vaikka ei tiedä, mitä suuhun lapioi. Maisteluun keskittyy, ruuan rakenne ihmetyttää ja monia tuttuja makuja alkaa epäillä. Tarjoilija kantaa eteen uuden ruuan. Vaahdon makua ei tunnista, mutta mädin rakenne on tuttu. Poks, poks, ne rouskuvat suussa. Yhdessä annoksessa maistuu riista. Peuraa?

 

Veitsen käyttäminen ei luonnistu, joten asiakas tunkee palasen kokonaisena suuhun. Ei hyvä idea. Oikealla on jokin mureke, jonka rakennetta tai makua ei osaa yhdistää mihinkään. Epävarmuus ja ahdistus palaavat. Ja jälleen uusi ruokalaji: asiakas maistaa sitruunamelissan ja hunajan. Parasta ruokailussa on arvuutella muiden kanssa, mitä lautaselta löytyy. Eikä kukaan räplää kännykkää. Se on virkistävää. Jälkiruoka yllättää. Keskellä on mousse, josta erottuu valkosuklaa ja salmiakki tai lakritsa. Oikealla maistuu tyrni. Vai oliko se sitä sittenkään? Tarjoilija tulee viimeisen kerran huoneeseen, sytyttää pienen kynttilän. Ruokailun päätteeksi tarjoilija kertoo eri ruokalajien sisällön. Osan asiakas maistoi oikein, mutta osassa meni metsään. Peuraa lautasella ei ollut, eikä salmiakkia. Ruoka-aineet vaihtuvat kausittain. Enempää en paljasta.

 

Täältä pääset tutustumaan tarkemmin illalliseen pimeässä.

 

Teksti,

Mari Ojala, pimeä emäntä

 

Kilpikonnana jänisten joukossa

Elämyksen valinta

Kesä oli ollut sateinen, joten kaipasimme hieman piristystä ElämysLahjoilla. Markkinointipäällikkömme Jonin ja hakukonemarkkinoija Tommin kanssa pohdimme, että mikä elämys sopisi hyvin sateisellekin kesäsäälle. Mielessämme kävimme läpi SUP-lautailut ja pienlentokonelennätykset, kunnes Jonilla välähti. Kartingia meidän tiimimme ei ollut päässyt vielä kokeilemaan. Kartingin etuihin lukeutui se, että sitä oli mahdollista ajaa sisätiloissa hallissa, mikäli ulkona sattui satamaan.

karting elämyslahjat

Ilkka ja Tommi lähdössä radalle.

Tunnelmia ennen ajoa

Tunnelmat ennen Turku Kartingiin saapumista olivat jännityksensekaisia. Tiesin, että osaan ajaa, mutta kevyen ja nopeasti kiihtyvän auton ohjastamisesta kapeilla ja mutkikkailla kilparadoilla minulla ei ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta. Uhkakuvana mielessä siinsi raju törmääminen ajorataa ympäröivään rengasvalliin. Suuria ennakko-odotuksia minulla ei ollut siitä, mitä tuleman piti. Tiesin kuitenkin kartingia kokeilleiden tuttujen kertomusten perusteella, että luvassa olisi elämys, josta ei puutu vauhtia ja jännittäviä tilanteita.

Alkuvalmistelut ennen ajoa

Ennen karting-hallin ajoradalle menemistä noudettiin ajohaalarit ja ajokengät. Väärän kokoisen haalarin ajautuminen XXL-kokoisten haalareiden joukkoon aiheutti sen, että puin päälleni pari numeroa liian pienet haalarit. Iso mies vääränkokoisiin haalareihin sulloutuneena sai aikaan Jonissa ja Tommissa tahattomia naurunpurskahduksia. Lopulta oikeankokoiset ajohaalarit ja kengät kuitenkin löytyivät.

 

Ajoradan reunalla

Kun saavuimme pukutiloista karting-hallin ajoradan reunalle, levisi sieraimiin tutun tuntuinen pakokaasun tuoksu. Samalla sydämen syke tuntui kiihtyvän ikään kuin valmistellakseen elimistöä tulevaa koitosta varten. Hetken ihmeteltyämme muiden kuljettajien nopeatempoista ajoa radalla, tultiin meille kertomaan ajamisen säännöt. Keltaisten valojen syttyessä tuli ajovauhti hidastaa ajoradalla juoksuvauhtiin, kuten myös silloin, jos ruutulippua heilutettiin. Ruutulipun heiluminen merkitsee myös sitä, että ajo päättyy ja autot tulee ajaa takaisin varikolle. Ajoradan reunalle saavuttaessa noudettiin myös kypärät ja kypärämyssyt.

 

Siirtyminen karting-autoihin

Sen jälkeen kun edellinen kolmen hengen porukka sai ajamisen lopulta päätökseen, oli meidän vuoro hypätä rattiin. Ensimmäisenä varikolla olevaan autoon asettui Tommi, toiseen minä ja kolmanteen Joni. Ensikertalaisina saimme ratavahdilta neuvon ajaa ensimmäiset kierrokset rauhallisesti. Autot nykäistiin käyntiin. Mielessäni kävin läpi kaasu- ja jarrupolkimien sijainnin ja mietin ajotaktiikkaa ensimmäisille kierroksille. Ennen liikkeellelähtöä kuulin Jonin ihmettelevän selkäni takana, että missä karting-autoissa sijaitsee turvavyö. Hymyilin hieman, koska tiesin, että Turku Kartingin karting-autoissa ei ole turvavyötä.

 

Keskinäinen ajokisa

Liikkeelle lähteminen sujui ongelmitta. Ensimmäiset kolme kierrosta ajoin jopa ylivarovaisesti ratavahdin neuvoja noudattaen ja Joni ja Tommi ohittivat minut varmaan kaksi kertaa jo muutaman ensimmäisen kierroksen aikana. Vaikka pyrin lisäämään nopeutta kierros kierrokselta, en pysynyt Jonin ja Tommin vauhdissa. Saatoin vain ihailla ohi kiitävien tovereiden taidokkaita ajolinjoja. Olen ajotyyliltäni hieman varmanpäälle pelaaja ja se kostautui hitaina kierrosaikoina. Jonin ja Tommin rohkeat ajolinjat ja taidokkaat kiihdytykset kantoivat selvästi hedelmää ja toimivat omaa maltillista ajotyyliäni paremmin. Minut ohitettiin useita kertoja 10 minuuttia kestävän ajon aikana.

Lopulta ruutulippu heilahti ja meidät komennettiin varikolle. Oli aika vertailla tuloksia. Siinä missä toverini ajoivat 25 sekunnin kierrosaikoja, olivat omat kierrosaikani 30 sekunnin luokkaa. Suorastaan hävetti katsoa tuloksia. Tunsin itseni Jänis ja kilpikonna –sadun kilpikonnaksi, kuitenkin sillä erotuksella, että tällä kertaa kilpikonna ei voittanut.

 

Tunnelmointia ennen poislähtöä

Pukuhuoneessa löysimme vielä penkille jätetyt laput meitä edeltäneiden kuljettajien kierrosajoista. Saimme havaita olleemme melko hitaita ajajia. Meitä edeltäneet kuljettajat olivat kellottaneet lähellä rataennätystä olevia 21 sekunnin kierrosaikoja.
Ennen lähtöä Turku Kartingista kävimme myös ihmettelemässä laajaa ulkorataa, joka oli vierailumme aikana kuitenkin suljettu. Syynä siihen oli vesisade ja sen aiheuttama radan lammikoituminen. Joni ja Tommi keskustelivat ajointoa puhkuen siitä, millaisia ajolinjoja laajalla ulkoradalla kannattaisi valita ja kuinka kovaa radalla voisi päästä ajamaan. Itse en ollut niin innoissani, koska olin menettänyt vauhdinnälän jo sisäradalla ajaessani. Toisaalta itseänikin jäi vähän mietityttämään, että millainen leveämpi ja pidempi ulkorata olisi ollut ajaa. Yksissä tuumin päätimme, että tänne täytyy tulla vielä joskus uudestaan testaamaan ulkorata.
Ajamisessa yllätti sen fyysisyys. Rattia sai kääntää aivan tosissaan jyrkimmissä kurveissa, mikä tuntui myös ajon jälkeen hauislihaksissa siitäkin huolimatta, että allekirjoittanut ei ole kovin heiveröinen.

 

Suositukset

Tämän kokemuksen pohjalta voin suositella vilpittömästi elämystä myös muille. Kapeilla radoilla vauhti tuntuu lujemmalta kuin se todellisuudessa onkaan ja jännittäviä tilanteita riitti koko rahan edestä. Vaikka 10 minuuttia voi kuulostaa lyhyeltä ajo-ajalta, ei se todellisuudessa ole sitä. Ratin takana 10 minuuttia tuntuu yllättävän pitkältä ajalta. Laji sopii näköjään hyvin myös naisille, sillä meidän jälkeen ajoradalle saapunut naiskuljettaja ajoi varsin nopeita kierrosaikoja.

 

Ilkka, elämysharjoittelija