Tiedättekö ne room escape-pelit, huonepakopelit, joita netissä on pilvin pimein? Idea on yksinkertainen – olet loukussa huoneessa (tai talossa, bunkkerissa, sairaalassa, missä ikinä) ja ulospääsy on lukittu. Sinun pitää löytää erinäisiä vihjeitä ja palasia suuremmasta suunnitelmasta, joiden avulla pääset ulos. Usein pitää etsiä numerokoodeja joilla avata koodilukkoja, tai esineitä joilla saa avattua piiloja joissa on avaimia, luukkuja joissa on kryptisiä tekstejä… ymmärrätte varmasti pointin.
Pelasin näitä pelejä muksuna aika paljon. Oon aina tykännyt tämmöisistä aivopähkinäpeleistä – sellaisista, joissa pitää miettiä paljon ja selvittää mysteerejä. Mun ja Nicon huomisen vuosipäivän kunniaksi tehtiin yhteistyötä vanhan tutun yhteistyökumppanin, eli Elämyslahjojen kanssa. Päästiin testaamaan huonepakopelin liveversiota, jotka on Suomessa vielä melko tuoreita. Ihan kikseissä suunnattiin tänään kohti Siilitietä/Herttoniemeä, jossa Mekaanikonkadulla sijaitsee Room Escape Running Rabbit-huonepakopeli.
RB:llä on kaksi erilaista huonetta. Toisen teemana on kylmä sota, jossa pitää päästä ulos KGB:n bunkkerista. Toinen taas sai mut syyhyämään innostuksesta – Child’s Play-huone, jonka teemana on lapsuuden kauhut, ’80/’90-lukujen kauhuleffojen kunnialla. Vaikka Nico ei mikään kauhujuttujen suurin fani ole, testattiin kauhuhuonetta. Jännäsin aika paljon matkalla, lähinnä sitä, että oltaisiin niin toopeja ettei päästäisi huoneesta pois annetussa ajassa, eli tunnissa.
Ovi aukesi hämärään käytävään, jonka päässä seisoi kultainen patsas kuumottavalla pupunaamarilla (myöhemmin kerrottiin, että se on maskotti Oscar) ja meidän pakoyritystä huoneen ulkopuolella valvonut mimmi ohjeisti meitä pelin säännöissä ja käytännön asioissa ennen huoneeseen menoa. Kun huoneen ovi suljettiin, meidän tuntimme alkoi.
Ette arvaakaan, miten paljon haluaisin kertoa kaikkia mielettömiä käänteitä, mutta en missään nimessä halua netissä spoilata huonetta kellekään! Suurpiirteisesti voin kertoa, että peli oli oikeasti todella haastava. Huoneessa on kamerat ja mikrofonit, eli valvoja kuulee ja näkee koko ajan mitä sisällä tapahtuu, ja jos harhaannuttiin tehtävästä tai jäätiin jumiin, oven alta livautettiin vihje. Saatiin aika monta vihjettä loppujen lopuksi ja valvojamme sanoikin, ettei vielä kukaan ole koskaan selvinnyt huoneesta ulos ilman vihjeitä.
Vaikka huone oli kauhuteemainen, ei siinä ollut mitään säikyttelytarkoitusta, lähinnä todella aavemainen tunnelma, joka nosti adrenaliinitasoa. Itse hösäsin ja häsläsin aika paljon ja etsin sieltä täältä kaikenlaista, kiinnitin huomiota juttuihin jotka ei olleet pelin kannalta tärkeitä – Nico olikin meistä se, joka piti päänsä kylmänä ja sai mutkin keskittymään paremmin vihjeiden selvittelyyn ja pelin etenemiseen. Peli oli monimutkainen ja vaati paljon ajattelutyötä ja asioiden yhdistämistä keskenään, hyvää kommunikaatiota pelaajien kesken ja rohkeutta, sen verran creepyä siellä kuitenkin oli! Sain pelin jälkeen luvan kuvata huoneesta yksityiskohtia normaalissa valossa, yritin saada näihin huoneen tunnelmaa mukaan paljastamatta kuitenkaan tarinaa tai mitään vihjeitä.
Loppujen lopuksi meillä meni vähän yli tunti, mutta meidän annettiin tehdä peli loppuun, koska tunnin tullessa täyteen oltiin jo niin lähellä loppua. Loppuaika oli tunti ja joitakin minuutteja päälle. Kun väänsin oven auki, oli mieletön voittajafiilis – me selvitettiin se, voitettiin peli! Vähänkään pitkäaikaisemmat lukijat varmasti tietää, että olen aika kova käyttämään ylisanoja, mutta ihan oikeasti sanon käsi sydämellä, että livenä huonepakopeli ylitti mun odotukseni ihan täysin ja oli niin paljon siistimpää kuin osasin edes odottaa.
Suosittelen ihan ehdottomasti muitakin kokeilemaan, jos vähänkään tämmösistä älypähkinäjutuista tykkää! Me oltiin kahdestaan, mutta huoneissa on kuulemma usein isojakin porukoita – duuniporukoita, synttäreitä, polttareita… Mä olen vieläkin ihan innoissani tästä ja mieli tekisi alkaa ihan harrastamaan näitä huoneita! Suomessa on käsittääkseni vain kourallinen järjestäjiä, Room Escape Running Rabbit toimii tosiaan tällä hetkellä Itä-Helsingissä ja avaa kuulemma piakkoin uuden tilan myös Helsingin Konalaan.
Me saatiin siis todella uniikki kokemus hääpäivän kunniaksi – vaikka se onkin huomenna ja juhlitaan sitä varsinaisesti huomenna, olen todella onnellinen siitä, että päästiin tekemään jotain näin siistiä ja erilaista. Nyt on kyllä pakko pelata ainakin pari huonepakopeliä netissä! Onko joku teistä testannut näitä liveversioita vielä?
Sofia, Elämysbloggaaja