Jännitin aika lailla Ihana Nainen -elämyspäivään menoa. Lähinnä ehkä juuri sen takia, että oma itsetuntoni on ollut aiemmin aika maassa. Raju ylipaino, jota kannoin pitkään mukanani, sai aikaan sen, etten tuntenut itseäni naiselliseksi. Tietenkin raju painon pudottaminen aiheuttaa myös osittain vääristymistä siinä omassa kuvassani, peilistä saattaa jonain aamuna katsoa hoikka nainen, toisinaan se vanha, 50 kiloa ylipainoa mukanaan kantava nainen.
Elämyspäivä alkoi mukavasti meikkaajan/kampaajan tuoliin istahtamalla. Oli rentouttavaa vain olla ja antaa ammattilaiselle vapaat kädet. Olen aina ollut sitä mieltä, että meillä jokaisella on omat vahvuutemme. Luotan täysin häneen, joka osaa tehdä meikin ja laittaa hiukset. Itse taas osaan oman työni, joten meillä on jokaisella ne omat osaamisaluemme, pidetään niistä kiinni.
Kun kasvot ja hiukset oli saatu ojennukseen, oli aika siirtyä kameran eteen. Luonnollisuuden hakemisessa meni varmasti oma aikansa, mutta täytyy antaa kaikki pisteet Mirkku-kuvaajalle, joka sai pienen houkuttelun jälkeen jopa hymyn huulilleni. Kuvaajan ammattitaito tulee kyllä näissä tilanteissa hyvin esiin. Kuvaustilanne meni nauraessa, välillä mentiin todella syviin ajatuksiin ja oli jokseenkin kummallista, että kun kyyneleet valuivat meiltä molemmilta, se tuntui niin luonnolliselta.
Kuvat avasivat silmäni. Minähän olen oikeasti kaunis! Minussa on hyviä puolia, joita voin huoleti korostaa. Minulla on hymy, joka loistaa nykyään huomattavasti helpommin kuin aiemmin. Minulla on hyvä olla.
Päivä itsessään oli täydellinen. Oli ihanaa vain tulla ja antaa ammattilaisten hoitaa asiansa. Meikkaus, hiustenlaitto ja kuvaushetket olivat luontevia. Tuntui kuin olisi jotenkin tullut kotiinsa. Avoimet keskustelut elämästä, naiseudesta, ihmissuhteista, ai että.
Olin todella levollinen kun menin kotiin. Sitä tunnetta, että hyväksyt itsesi, kannat itsesi ylpeänä, sitä ei voi edes rahalla ostaa.
– Katri / Elämyslahjat
Tutustu Ihana Nainen -elämyspäivään lisää täällä.