Ensikosketukseni huonepakopeleihin sain muutama vuosi sitten Tallinnassa. Menimme siskoni, veljeni ja heidän puolisoidensa kanssa testaamaan huonepakopeliä vanhalle teollisuusalueelle. Tunnelma oli jännittynyt. En tiennyt yhtään mitä odottaa. Alue oli hiukan epämääräinen: syrjäisiä kujia, graffiteja ja hylättyjä kiinteistöjä. Meidät lukittiin pimeään huoneeseen ja kiinnitettiin käsiraudoilla seinään eri puolille huonetta. Olin järkyttynyt. Tätäkö on escape room?
Pääsimme nopeasti sisälle peliin ja saimme valot päälle huoneeseen. Käsiraudatkin saatiin auki ja pääsimme tutkimaan huonetta enemmän. Tehtävä toisensa perään ratkesi ja vei meitä eteenpäin pelissä. Lopulta olimme todella lähellä ulospääsyä, mutta aika loppui kesken. Emme ymmärtäneet, että ratkaisu olisi löytynyt jos olisimme hyödyntäneet hajuaistiamme ja yhdistelleet asioita tuoksujen perusteella. Huonepakopelit tempaisivat minut mukaansa ja halusin päästä pelaamaan lisää pelejä.
Olen pelannut useita huonepakopelejä vuosien aikana ja pidän niistä toden teolla. Parasta huonepakopeleissä on se, että kaikki muu unohtuu. Huoneessa keskittyy vain tehtävien ratkaisemiseen ja uppoutuu täysillä pelin maailmaan. Ajantaju katoaa kokonaan, eikä ulkopuolisia häiriötekijöitä ole. Yhteistyötaidot ja ongelmanratkaisukyky laitetaan kunnolla testiin ja adrenaliini virtaa. Huonepakopelien tarjoama jännitys on suorastaan koukuttavaa.
Huonepakopelejä Rijekassa, Espoossa ja Helsingissä
Kaukaisin huonepakopeli, jonka olen pelannut, oli Rijekassa Kroatiassa. Olin kylässä Kroatiassa vaihdossa olevan ystäväni luona ja lähdimme pelaamaan huonepakopeliä yhdessä muutaman muun suomalaistytön kanssa. Lähdimme ratkomaan Central Bank -huonetta, jossa piti päästä murtautumaan pankinjohtajan huoneeseen ja varastaa timantit. Onnistuimme tehtävässä ja löysimme kassakaapin, jossa timantit olivat.
Espoossa olen käynyt pelaamassa kaksi Pakotarinat-huonepakopeliä. Rikosmysteeri-huoneen kävin pelaamassa yhdessä siskoni ja hänen miehensä kanssa. Taikurin salaisuus -huoneen pelasimme Elämyslahjojen tiimin kanssa. Huoneet olivat yllätyksellisiä ja onnistuimme ratkaisemaan molemmat pelit.
Helsingissä olen käynyt testaamaassa kolmea Exite Live Gamesin huonetta: The Dungeon, Diamonds in Danger ja Terminal X. Näistä kaikista huoneista pääsimme ulos alle tunnissa. The Dungeon -huone oli vankityrmä ja teema sijoittui keskiaikaan. Diamonds in Danger -pelissä etsimme rikollisten pakoreittiä ja ryöstösaalista. Terminal X -huoneessa olimme lentokentällä valmiina lähtemään lomalle, mutta tulikin pieniä mutkia matkaan: jouduimme purkamaan pommia.
Kaikki testaamani huonepakopelit ovat olleet hyviä, mutta parhaiten mieleen on jäänyt Exite Live Gamesin The Dungeon. Se oli todella jännittävä peli! En halua paljastaa huoneesta liikaa yksityiskohtia, mutta tässä huoneessa jokaisen pelaajan piti toimia alussa yksilönä, mikä toi omaa jännitystään peliin.
Tätä postausta kirjoittaessani tekeekin mieli jo päästä pelaamaan seuraavaa huonepakopeliä. Täytyykin varata peli tälle syksylle! Haluaisin myös kovasti päästä kokeilemaan huonepakopelien kanssa samaan tyyliin toteutettua elämyspeliä, joka ei sijoitu ainoastaan yhteen huoneeseen. Esimerkiksi Lähiömysteeri Tampereella järjestää tällaisia elämyspelejä.
Jännittävää ja huonepakopelien täyteistä syksyä!
-Essi, Elämyslahjat