Josén suosikkielämykset: Mitä annan lahjaksi?

Olen José, yksi Elämyslahjojen digitiimin jäsenistä ja innokas elämysharrastaja. Kenties olet jo nähnyt minut esiintymässä uusilla videoillamme. Aiemmin ulkomailla asuessani koukutuin uusiin kokemuksiin ja nähtävyyksiin, ja nyt Suomeen palattuani ovat töissä koetut elämykset korvanneet tämän kokemusten aukon. Mikä mahtava työpaikka!

Suosikkielämyksistäni

Yksi ehdottomista suosikeistani ovat huonepakopelit. Tutustuin peleihin ensimmäisen kerran Budapestissa, escape roomien eurooppalaisessa pääkaupungissa, ja olin saman tien myyty. Mysteerin pakopelihuonesuunnittelija Emmi Kärnä kertoo kävijöiden pelaavan joko mielenkiintoisen juonen tai silkan ongelmanratkomisen ilosta, ja täytyy tunnustaa, että kuulun vahvasti jälkimmäiseen ryhmään. Sopivasti vaikeat aivopähkinät ja kamppailu aikaa vastaan herättävät sisälläni kilpailijan, joka ei rauhoitu ennen viimeisenkin puzzlen ratkaisemista.

Pidän myös valtavasti elämyksistä, joissa keskitytään vauhdin huumaan ja moottorin pauhuun. Kävin ajamassa keväällä panssarivaunulla, jonka ohjaimiin tarttuessa täyttyi yksi lapsuuteni hurjimmista haaveista. Seuraavat unelmat käyvät toteen syyskuun alussa, kun pääsen tekemään elämysvideon Malmin lentokentällä superautojen ratissa. Viime päivät ovatkin menneet vanhoja Top Gearin Ferrari-arvosteluja katsellessa.

Mitä olen antanut lahjaksi?

Olin Elämyslahjojen asiakas jo ennen täällä työskentelyn aloittamista. Ensimmäinen elämyslahjani oli avoin rallikokeilupäivä 30 vuotta täyttäneelle veljelleni, joka on luonnostaan adrenaliinin ja vauhdin suuri ystävä. Mahtava lahja hurjapäälle, sanoisin.

Seuraavana jouluna hankin veljelleni ja tämän tyttöystävälle lahjaksi käsiaseammunnan kahdelle: tiedän, ei mitenkään perinteinen joululahja, mutta eivät he mitään perinteisiä villasukkapaketteja kaivanneetkaan. Maailmaa nähneille ja paljon kokeneille läheisille on vaikea ostaa miellyttävää lahjaa, joten luovia ratkaisuja vaadittiin tälläkin kertaa. Veinkin kokemuksen uudelle tasolle luomalla heille oman jouluisen pakopelihuoneen, jonka ratkaistuaan he saivat lahjakorttinsa. Room escape -faneja kun olemme, päätimme tehdä pakopelistä uuden jouluperinteen, ja tänä vuonna rakennan pelihuoneen enoni ullakolle jo kolmatta joulua peräkkäin.

Viimeisimpänä elämyslahjana annoin äidilleni kevään äitienpäivän kunniaksi kuumakivihieronnan tuomaan vaihtelua perinteisiin hierontahetkiin. Äitini on innokas liikkuja, joten hierontahoito oli mielestäni itsestään selvä lahjaidea, joka yhdistää huvin ja hyödyn. Tätä täytyisi käydä itsekin kokeilemassa!

 

Lämmintä loppukesää teille kaikille 🙂
-José, Elämyslahjat

Shitty Dinner – luokattominta palvelua ikinä!

Shitty Dinner

Tiedätkö miltä tuntuu, kun olet astumassa ravintolaan sisään maha kurnien ja saatkin oven päin näköä? Minä tiedän. Näin minut otettiin vastaan, kun osallistuin Shitty Dinnerille. Karvathan siinä nousi pystyyn, miten se kehtasikin?! Hetken kuluttua päästiin kuin päästiinkin sisään ravintolaan, ja meidät otti vastaan ylimielisen ilmeen omaava herra, joka halusi häntä kutsuttavan mestariksi. Tämä ei voinut tietää hyvää…

En halua paljastaa liikaa, mutta naljailun ja luokattoman palvelun ohella saimme nauttia aivan käsittämättömän hyvää ruokaa – alku-, pää-, ja jälkiruoat olivat todellakin gourmet-tasoa ja oli jokseenkin huvittavaa nauttia hyvästä ruoasta samalla hykerrellen tarjoilija-mestarillemme, joka toden totta hallitsi luokattoman palvelun.

Shitty Dinner2

Onko sinulla jokin ruoka-allergia tai -rajoite? Kannattaa miettiä pariin otteeseen, sanotko asiasta ääneen. Nimittäin tämän jälkeen saat varmana erityiskohtelua.. Vierustoverini ei syönyt lainkaan lihaa, ja asiahan ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Mestarilta ei myöskään jää huomaamatta, jos syöt hitaammin tai nopeammin kuin muut. Tämä se vasta hauskaa olikin.

Miltä tuntuu, kun tarjoilija rakastuu sinuun palavasti, irvailee asuinpaikkakunnastasi, jauhaa purkkaa suu louskuen tuodessaan ruokaa pöytään tai pistää koko pöytäseurueen laulamaan? Lahjansaaja saattaa päästä kokemaan tämän ja monia muita palveluesimerkkejä osallistuessaan Shitty Dinnerille.

Shitty Dinner ruoka

Suosittelen Shitty Dinneriä ehdottomasti humoristeille ja parasta olisi, jos lahjansaajan pääsisi viemään paikalle yllätyksenä. Lahjansaajan ilme on varmasti näkemisen arvoinen, kun illallis-show alkaa, eikä hänellä ole hajuakaan siitä, miksi tarjoilija käyttäytyy omituisesti.

Tälle elämykselle annan arvosanaksi 5/5. Parhaiten mieleen jäi maha kippurassa nauraminen ja herkullinen, laadukas ruoka. En ole kokenut vastaavaa ruokaelämystä aiemmin, ja aion mennä nauttimaan luokattomasta palvelusta vastaisuudessakin.

Lisää elämyksestä voit lukea täältä: Shitty Dinner.

Kristiina, Elämyslahjat

Elämäni pelottavin päivä – ralliauton kyydissä

Voi juku, miten jännittävä viime perjantai oli. Lähdimme yhdessä maajohtajamme Katrin kanssa tutustumaan palveluntarjojamme, 1st Time Racingin elämyksiin ja olin kuullut huhua, että saattaisimme itsekin päästä kokemaan oikean ralliauton tehoja.

Olin sulkenut tämän ajatuksen päästäni, sillä yksi pelottavimmista asioista on joutua tilanteeseen, jota en pysty hallitsemaan. Pelkään usein jo ihan tavallisenkin henkilöauton kyydissä, jos kuski sattuu ajamaan vähänkään kovempaa esim. moottoritiellä. En tiedä mistä tämä pelko on tullut, mutta jotenkin olen oppinut pelkäämään auton kyydissä.

Pääsimme paikalle, ja ei mennyt aikaakaan, kun aloimme jo vetää ajovarusteita päällemme. Ajattelin, että lähden ainakin kokeilemaan miten homma etenee, mutta tiedostin, että aina voi viheltää pelin poikki jos pelko ottaa vallan liiaksi. Haalarit niskaan, kypärä päähän ja kohta minut olikin jo köytetty ralliauon penkkiin ratin taakse. Ensimmäinen etappi oli testata itse millaiselta ajaminen ralliautolla tuntuisi. Ajelimme muutaman kierroksen jääradalla, mutta nyhverönä menin kaikki mutkat todella hissukseen, ja mittari näytti arviolta viittä kymppiä kovimmassakin vauhdissa.

Rallikyyditys

Kun olimme testanneet ajamista, kysyi 1st Time Racingin Janne, kumpi meistä haluaisi ensimmäisenä kyytiin. Kuin tykin suusta, kuulin minun sanovan ”minä!” – halusin kokemuksen heti alta pois, etten ehtisi enää jänistää. Nyt kun kaikki vetimetkin oli saatu päälle, olihan minun pakko uskaltaa kyytiinkin. Jälleen vyöt kiinnitettiin tiukalle, enkä voinut liikkua senttiäkään penkissä. Pieni ahtaanpaikankammo meinasi iskeä, mutta heti kun auto lähti liikkeelle, unohdin kiristävät vyöt ja niiden tilalle ajatuksiin tuli paniikki siitä, selviäisinkö hengissä itse kyydityksestä.

Rallikuski Janne ei todellakaan himmaillut, vaan antoi mennä täysillä heti ensimmäisestä mutkasta alkaen. Tunne oli samaan aikaan siistein ikinä, mutta samalla pelko heitti kapuloita rattaisiin. Vauhtia oli 150 km tunnissa, mutkat mentiin aivan sivuttain, ja mäistä tultiin alas ilmalennoilla – miten ikinä suostuinkaan tähän, kyselin itseltäni. Ensimmäisen kierroksen loppuvaiheessa vauhti ja pelottava tilanne ottivat vallan ja huusin Jannelle ”nyt on pakko päästä pois, hidasta!”. Janne hoiti tilanteen hyvin: hän hidasti hieman, mutta ei luovuttanut suhteeni.

Kuin ihmeen kaupalla suostuin toiselle kierrokselle, joka meni jo paljon paremmin. Nyt osasin hieman nauttia ilmalennoista ja tiukoista kurveista, sain jopa kuvattua videolle koko toisen kierroksen. Toisen kierroksen päätyttyä olin yhtä hymyä, kädet ja polvet tärisi adrenaliinista ja pelosta, mutta olo oli mahtava – olin voittanut itseni!

Tällainen elämys sopii mielestäni loistavasti sekä autoilun ystäville, mutta myös sellaisille, jotka haluavat ylittää itsensä. Suosittelen elämystä esimerkiksi polttarisankarille yllätysohjelmanumeroksi tai vaikka pyöreitä täyttävälle perheenjäsenelle syntymäpäivälahjaksi.

Tällaisesta tulee ihan mahtava fiilis, kun tajuaa tehneensä jotain, mitä ei olisi voinut kuvitellakaan uskaltavansa kokea!

Katso elämyksestä lisätietoja: 1st Time Racing rallikyyditys

-Kristiina

Ihana Nainen -elämyspäivä

Jännitin aika lailla Ihana Nainen -elämyspäivään menoa. Lähinnä ehkä juuri sen takia, että oma itsetuntoni on ollut aiemmin aika maassa. Raju ylipaino, jota kannoin pitkään mukanani, sai aikaan sen, etten tuntenut itseäni naiselliseksi. Tietenkin raju painon pudottaminen aiheuttaa myös osittain vääristymistä siinä omassa kuvassani, peilistä saattaa jonain aamuna katsoa hoikka nainen, toisinaan se vanha, 50 kiloa ylipainoa mukanaan kantava nainen.

ihana nainen

Elämyspäivä alkoi mukavasti meikkaajan/kampaajan tuoliin istahtamalla. Oli rentouttavaa vain olla ja antaa ammattilaiselle vapaat kädet. Olen aina ollut sitä mieltä, että meillä jokaisella on omat vahvuutemme. Luotan täysin häneen, joka osaa tehdä meikin ja laittaa hiukset. Itse taas osaan oman työni, joten meillä on jokaisella ne omat osaamisaluemme, pidetään niistä kiinni.

 

Kun kasvot ja hiukset oli saatu ojennukseen, oli aika siirtyä kameran eteen. Luonnollisuuden hakemisessa meni varmasti oma aikansa, mutta täytyy antaa kaikki pisteet Mirkku-kuvaajalle, joka sai pienen houkuttelun jälkeen jopa hymyn huulilleni. Kuvaajan ammattitaito tulee kyllä näissä tilanteissa hyvin esiin. Kuvaustilanne meni nauraessa, välillä mentiin todella syviin ajatuksiin ja oli jokseenkin kummallista, että kun kyyneleet valuivat meiltä molemmilta, se tuntui niin luonnolliselta.

ihana nainen elämys

Kuvat avasivat silmäni. Minähän olen oikeasti kaunis! Minussa on hyviä puolia, joita voin huoleti korostaa. Minulla on hymy, joka loistaa nykyään huomattavasti helpommin kuin aiemmin. Minulla on hyvä olla.

 

Päivä itsessään oli täydellinen. Oli ihanaa vain tulla ja antaa ammattilaisten hoitaa asiansa. Meikkaus, hiustenlaitto ja kuvaushetket olivat luontevia. Tuntui kuin olisi jotenkin tullut kotiinsa. Avoimet keskustelut elämästä, naiseudesta, ihmissuhteista, ai että.

Olin todella levollinen kun menin kotiin. Sitä tunnetta, että hyväksyt itsesi, kannat itsesi ylpeänä, sitä ei voi edes rahalla ostaa.

 

– Katri / Elämyslahjat

 

Tutustu Ihana Nainen -elämyspäivään lisää täällä.

Purjehdusretki Suomenlahdella

Keskiviikon työaamu alkoi hieman erilaisissa tunnelmissa, kun suuntasimme toimiston sijaan Kaivopuiston rantaan. Purjehdusakatemia Pärskeen Vertti oli kutsunut meidät pienelle purjehdusretkelle ja tutustumaan purjeveneilyyn. Kukaan meistä kolmesta ei ollut aiemmin ollut purjeveneessä, allekirjoittanut ei ollut nähnyt edes lähietäisyydeltä kyseistä vempelettä.

 

Enemmän ja vähemmän jännittynein tunnelmin hyppäsimme Kaivarin rannasta veneeseen, joka vei meidät Särkän saarelle. Taivas oli pilvinen, mutta aurinko yritti kurkkia aina välillä pilvien raoista. Pilvisyydestä huolimatta sää oli mukava ja oikein otollinen purjehdukseen.

Pärske

 

Särkän saarella meitä odotti pieni ja sporttinen Melges 24 purjevene, jonka kyytiin päästiin hyppäämään yksi kerrallaan. Alkutunnelma oli jännittävä, miten pysyisimme veneen kyydissä jos se kaartelee ja kääntyilee? Hetken aikaa olo olikin hieman epävarma, mutta pian veneen liikkeisiin tottui ja osasi jo alkaa myötäilemään käännöksiä – ja tietenkin varomaan pään yli puoltaan vaihtavaa, isoa purjetta. Vaikka tuuli ei ollut kova, eikä aallokkoakaan ollut kuin hieman, tuntui meno silti ensikertalaiselle hauskan hurjalta. Pienen alkujännityksen jälkeen osasi jo nauttia retkestä, merestä ja upeasta purjeveneestä.

img_4016

Melges 24 -veneen huippunopeus on noin 18 solmua, joka vastaa noin 30 km tuntinopeutta. Vedessä vauhti tuntuu paljon kovemmalta, kuin se onkaan. Tänään emme yltäneet läheskään huippuvauhtiin, joka oli ihan rentouttava asia varsinkin minulle, joka jännitin hieman aina tuulen yltyessä – vaikkakin aivan turhaan.

 

Vertti näytti meille Helsingin rannikkoa, ja purjehdittiin mm. Vuosaaren, Laajasalon ja Suomenlinnan ympäristössä. Nautittiin kivoista maisemista ja raikkaasta meri-ilmasta. Jokainen meistä pääsi vuorollaan ohjaamaan venettä, ja se oli meistä kaikista yllättävän kevyttä ja helppoakin. Purjeiden kiristäminen ja puolen vaihtaminen puolestaan ei ollut niin helppo nakki – tällä kertaa pääsimmekin säätämään vain etupurjetta, Vertin itse hoitaessa isomman purjeen toimintaa. Rehellisesti sanottuna olin helpottunut, ettei meitä päästetty ison purjeen kimppuun, mutta ehkä seuraavalla kerralla sitä uskaltaisi jo koskea siihenkin. Kouluttajan mukaan homman kyllä oppii nopeasti, eli rohkeasti vaan kokeilemaan.

img_4034

Kaiken kaikkiaan purjehdusretki oli todella hauska ja erilainen kokemus – ideaalinen se olisi tietenkin kauniilla aurinkosäällä, en pistäisi pahakseni, jos saisin ottaa aurinkoa purjeveneen laidalla ja uittaa varpaita vedessä. Mutta eipä nuo pilvetkään meitä haitanneet, kaikilla oli koko retken ajan hymy korvissa ja jokainen meistä lähtisi varmasti uudelleenkin purjehtimaan. Retken jälkeen halusi vain äkkiä takaisin veneeseen, eikä ole kyllä valhetta se, että tähän voi jäädä koukkuun!

 

Lahjaideana tällainen purjehdusretki on varmasti onnistunut, ja samalla myös loistava tapa viettää aikaa ystävien tai vaikka puolison kanssa. Jos retken sijaan enemmän kiinnostaisi oppia itse purjehtimaan, tarjoaa Pärske myös purjehduksen starttikursseja.

 

Katso lisätietoja purjehdusretkestä sekä starttikurssista täältä.

 

p5300255

-Kristiina, Elämyslahjojen markkinointipäällikkö

Tiimimme suositukset äitienpäivälahjaksi

Äitienpäivä on jo sunnuntaina! Sen lähestyessä kovaa vauhtia keräsimme tiimiläistemme suosituksia ja ajatuksia omista lahjaideoista äideille, joista saa takuulla hyviä vinkkejä oman äidin lahjaan. Haluamme kiittää arjen supersankareitamme eli äitejämme parhaana äitinä olemisesta tulevana tärkeänä päivänä!

 

Jokaisen äiti kaipaa varmasti välillä omaa aikaa kunnon rentoutumisen tai arjen irtioton merkeissä. Haluammekin antaa toukokuun juhlapäivänä äideillemme jotakin erityistä. Sellaista, jota voi vielä myöhemminkin muistella! Äidit ovat erilaisia, joten niin myös elämykset, joita heille haluamme antaa. Elämyslahjalla yllättää äidin taatusti, ja omista ajatuksistamme saa vinkkejä niin hurjapäisille kuin rentoutumisesta pitäville äideille.

 

Millä lahjoilla me haluamme yllättää ja kiittää äitejämme sunnuntaina 14.5.?

 

Katja

 

img_5690muokattu

“Äiti ansaitsee ehdottomasti hieronnan lahjaksi, jotta hän pääsee kunnolla rentoutumaan ja hemmoteltavaksi. Kokonaisvaltaisesti rentouttava vartalohoito karistaa stressin ja uskon, että koko kehon hyvä olo kestää pitkään.

 

Vastapainoksi rentoutumiselle sopii loistavasti huonepakopeli! Haluan haastaa äitini tähän intensiiviseen tunnin kestävään peliseikkailuun, jossa riittää haastetta ja pähkäiltävää. Koko perheen voimin pakohuoneesta selviytymisestä tulee huippuhauskaa, ja sitä tullaan muistelemaan varmasti vielä pitkään.”

 

 

picmonkey-collage2

 

Merete

img_5815-1

 

”Tänä vuonna äitini ansaitsee ehdottomasti jotakin ihan uutta, mitä hän ei ole ennen kokenut. Dinner in the skyssä pääsemme yhdessä herkuttelemaan korkeuksissa, huippua!

 

 

Toisaalta on myös kiva, että äiti pääsee itse valitsemaan mieleisen lahjansa. Mahtipaketti naiselle on hyvä vaihtoehto, josta äiti pääsee valitsemaan mieleisensä elämyksen 50 vaihtoehdon joukosta! Näin hän saa varmasti juuri sen lahjan, jonka itse haluaa.”

 

picmonkey-collage

 

 

Inka

 

img_5708muokattu

”Tänä äitienpäivänä haluan antaa äidilleni täysin uuden kokemuksen. Kuumailmapallolento on takuulla mieleenpainuva ja jännittävä kokemus, jossa äiti pääsee ihailemaan upeita maisemia ilmojen halki lennellen. Tätä hän ei tule unohtamaan!

 

Monet äidit rakastavat kunnon rentoutumista, ja niin myös oma äitini. Klassinen- ja kuumakivihieronta hemmottelee takuuvarmasti ja karkottaa stressin ja arjen kiireet. Tämä on helppo ja ihana lahja äidille!”

 

picmonkey-image

 

Pinja

img_5759muokattu

 

Lasinpuhalluskurssilla äiti pääsee syventymään itse tekemiseen, ja oppimaan ihan uudenlaisia käsityötaitoja. Lasinpuhallusta ei ihan jokainen äiti osaakaan! 😉  Itse tehdyt ihanat lasiesineet jäävät muistoksi tästä epäilemättä upeasta päivästä.

 

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita pääsemme kokemaan yhdessä koko perhe, kun viemme äidin Karting-ajoon. Hauskaa päästä näkemään, kuka on nopein ja paljastuuko äidistä kenties seuraava kilpakuski!”

 

picmonkey-collage3

 

Salla
img_5664muokattu
Rentoutuskellunta on juuri täydellinen elämys äidilleni. Poikkeuksellisessa rentoutushetkessä pääsee kellumalla syvään aistiärsykkeettömään rentoutustilaan arjen hälinästä.

 

Rentoutumisen lisäksi hemmotteluksi sopii mainiosti illallinen pimeässä. Jännittävässä ravintolakokemuksessa äiti pääsee maistelemaan herkkuja pilkkopimeässä, täysin ilman näköaistia. Maut tulevat takuulla ihan eri tavalla esille.”

 

picmonkey-collage4

 

 

Nämä ja monet muut mahtavat äitienpäivälahjat löydät täältä. Helppoa valita juuri omalle äidille sopiva hemmottelu, hurjastelu tai jotain siltä väliltä! Annetaan äidille lahjaksi tänä vuonna uusia kokemuksia ja ihania elämyksiä, joista hän takuulla nauttii. ❤

 

photo1

 

 

 

– Inka, lahjaekspertti

I hurried into the local department store to grab1 some last minute Chirsmas gifts. I looked at all the people and grumbled2 to myself. I Examprepwell would A Question About RSTP Of CCNA be in here forever and I just had so much to do. Chirsmas was beginning to become such a 101 test drag. I kinda wished that I could just sleep through Chirsmas. But 101 test I hurried the best I could 101 test through all Examprepwell the people to the toy department. Once again I Cisco Configuration kind Cisco Configuration of mumbled3 to myself at the prices of all these toys, and wondered if the grandkids would even play whit4 them. Cisco IT I found myself in the doll aisle5. Out of the corner of my eye I saw a little boy about 5 holding a lovely doll.He kept touching6 her hair and he held her so gently. I could not seem to help myself. I just 101 test kept Learningpdf loking over Cisco Configuration at the little boy and wondered who the doll was for. I watched him turn to a woman and he called his Learningpdf aunt by name and said, ”Are you sure I don’t have enough money?” She replied 101 test a bit impatiently, ”You know that you don’t have enough money for it.” The aunt told the little A Question About RSTP Of CCNA boy not to go anywhere that she had to go and get Cisco Configuration some other things and would be back Learningpdf in a few minutes. And then Learningpdf she left the aisle. The boy Examprepwell continued to hold the doll. 101 test Cisco Configuration After a bit I asked the boy who the doll was for. He said, ”It is the doll Cisco Configuration Learningpdf my sister wanted so Learningpdf badly for 101 test Examprepwell Chirsmas. She just knew that Santa would bring it. ”I told him Cisco IT that maybe Santa was going to A Question About RSTP Of CCNA bring it . He said, ”No, Cisco IT Santa Examprepwell can’t go where my sister Examprepwell is…. I have to give Learningpdf the doll A Question About RSTP Of CCNA to my Mama to take to her. ”I asked Cisco IT him where his siter was. He looked at me with Cisco Configuration the saddest eyes Cisco IT and said, ”She was gone to be with Jesus.

My Daddy says that Mamma is going to have to go be A Question About RSTP Of CCNA with her.” My Cisco Configuration heart nearly stopped beating. Then the boy looked at me again and said, ”I told my Daddy to tell my Mama not to go yet. A Question About RSTP Of CCNA I told Learningpdf him to tell her to wait till I got back from the store.” A Question About RSTP Of CCNA Then he asked me if i Examprepwell wanted 101 test to see Learningpdf his picture. I Cisco Configuration told him I’d love to. He pulled Examprepwell out some picture Examprepwell he’d had taken A Question About RSTP Of CCNA at the Cisco Configuration front of the store. He said, ”I want my Mama to A Question About RSTP Of CCNA take this with her so Cisco IT the dosen’t ever forget Examprepwell me. I love my Mama so 101 test very much and I Cisco IT wish she dind not have to leave Cisco IT me.But Daddy says she will need to be with my sister.” I saw that the little boy had Examprepwell lowered his Examprepwell head and had grown so 101 test Cisco IT qiuet. While he 101 test was not looking I reached into my purse and pilled 101 test out a handful of bills. I asked A Question About RSTP Of CCNA the little boy, ”Shall 101 test we count that miney one more time?” Learningpdf He grew excited Cisco Configuration and said, ”Yes,I just know it has to be enough.” So I slipped my money in with his and we began to count it . Of course it was plenty for the doll. He softly said, Learningpdf ”Thank you Jesus for giving me enough money.” Then the boy said, A Question About RSTP Of CCNA ”I just asked Jesus to give me enough money to buy this doll so Mama can take Learningpdf it Learningpdf with her Cisco IT to give my sister. And he heard my prayer. A Question About RSTP Of CCNA I wanted to ask him give for enough to A Question About RSTP Of CCNA buy my Mama a white rose, but I didn’t ask him, but he 101 test gave Cisco Configuration me enough to 101 test buy the doll and a rose for my Mama. She loves white rose so much. ”In a few minutes the aunt came back and I wheeled my cart away. I could not keep from thinking about Examprepwell the little boy as I finished my shoppong in a ttally different spirit than A Question About RSTP Of CCNA when I had started. And I kept remembering a story Learningpdf I Cisco IT had seen in the 101 test newspaper several days earlier about a drunk driver hitting a car and killing7 a little girl and the Mother was in serious condition. The family Cisco IT was deciding on whether to remove the life support. Now Examprepwell surely this little boy did not belong with Cisco Configuration that story.Two days later A Question About RSTP Of CCNA I read in the paper where the family had disconnected the A Question About RSTP Of CCNA Cisco IT life Learningpdf support and the young woman Examprepwell had died. I could not forget Examprepwell the little boy and just Cisco IT kept wondering if the two were somehow Cisco Configuration connected. Later that day, I could not help myself and I went out and bought aome white roses and Cisco IT took them Cisco Configuration to the funeral home where the yough woman Cisco Configuration was .And there she was holding a lovely Cisco IT white rose, the beautiful doll, and the picture of Learningpdf the little boy in the store. I left there in tears, thier life changed forever. The love that little boy had for his little sisiter and his mother was overwhel. And in a split8 second a drunk driver had ripped9 the life of that little boy to pieces.