MITÄ ON SUP?
Seisten meloen eli suppailu on helposti omaksuttava laji, jossa harrastaja seisoo hyvin kelluvan ja
vakaan sup-laudan päällä käyttäen yhtä pitkää melaa liikkumiseen ja laudan ohjailuun veden
pinnalla. Se on hauska, erittäin tehokas kokovartalotreeniin ja soveltuu lähes kaikille lajista
kiinnostuneille.
Nykymuotoinen suppailu on saanut alkunsa jo useita vuosia sitten, mutta Suomeen laji on
rantautunut vasta viime vuosina. Laji on saanut nopeasti myönteisen vastaanoton ja sitä opetetaan jo
monissa paikoissa ympäri Suomea.
HOE HE’E NALU HAVAIJILTA
Suppailu on purje- ja lainelautailun tapaan lähtöisin Havaijilta. Nykyisen kaltaisena lajia on
harrastettu ainakin 1940-luvulta saakka. Lajin historia ulottuu tosin kauemmas. Seisten kelluvan
laudan päällä melontaa pidetään nimittäin surffaamisen kantamuotona. Aikoinaan Havaijin
alkuperäiskielessä hoe he’e nalu –nimellä tunnettu sup-lautailu alkoi kasvattamaan laajemmin
suosiotaan Yhdysvaltojen rannoilla 2000-luvun alussa. 2010-luvulle tultaessa suppailun suosio
räjähti valtavaksi. Näihin aikoihin harrastus alkoi näkymään myös Suomen vesissä.
IHANTEELLINEN SUOMEN KESÄÄN
Suppailu sopii hyvin tuhansien järvien ja vaihtelevien säiden maana tunnettuun Suomeen. Suppailua
voi harrastaa meressä, lammissa ja järvissä kuten myös joissa ja puroissa. Lajissa ei ole väliä, onko
aallokkoa, virtaako vesi vai seisooko se. Meloja voi sup-laudalla itse päättää metsästääkö isoja
aaltoja, retkeileekö tyynellä järvellä vai haluaako kohottaa kuntoa melomalla.
YKSINKERTAISET VÄLINEET
Suppailu on helppo aloittaa, koska lähtökohtaisesti siihen riittää varusteena vain lauta ja mela.
Aloittelijoille suositellaan kuitenkin nilkkaan kiinnitettävää karkuremmiä sekä pelastusliivejä.
Alkukesästä ja syksyllä suositeltavaa on myös märkäpuvun käyttö.
Sup-laudat ovat pidempiä ja leveämpiä kuin perinteiset surffilaudat. Tämä parantaa melojan
tasapainoa. Laudoissa käytetään lasi- ja hiilikuitua, puuta ja pvc-muovia. Lajin suosion kasvamisen
myötä, niihin on alkanut tulemaan erikoistumista ja lisäominaisuuksia kuten jalkaremmejä.
Laudan valintaan vaikuttaa sen käyttötarkoitus. Esimerkiksi ilmatäytteiset laudat soveltuvat helppoa
kuljettavuutta arvostaville, kun taas kilpalaudat ovat keveitä ja nopeita, mutta herkempiä
vaurioitumiselle. Retkeilyyn ja pidemmille matkoille kannattaa valita isompi lauta, koska ne ovat
vakaampia. Pienemmät mallit ovat yleensä ketterämpiä ja soveltuvat näin paremmin aallokossa
liikkumiseen.
Laudan ja mahdollisten turvavälineiden lisäksi harrastaja tarvitsee melan. Meloja on puisia,
muovisia ja alumiinisia. Lähtökohtaisesti, mitä kevyempi mela on, sitä nopeampaa eteneminen on.
Lautojen hinnat liikkuvat Suomessa 500 ja reilun 1000 euron välillä ja melan hinnat sadan euron
molemmin puolin. Alkuinvestoinnit ovat siis melko korkeat. Monissa paikoissa on kuitenkin
mahdollista vuokrata välineitä, tunnin vuokraus pyörii 20€:n tuntumassa.
HYVÄÄ KOKOVARTALOTREENIÄ JA MONIPUOLISTA TEKEMISTÄ
Helppo kokeilu- ja aloituskynnys sekä monipuolisuus selittävät suppailun suosiota. Jos lähellä on
meri, joki tai järvi voi aina suunnata suppailemaan ilmasta riippumatta. Laji on äärimmäisen
monipuolinen ja siinä on vain mielikuvitus rajana; voi retkeillä, kalastaa, surffata, kuntoharjoitella
tai vaikka joogata. Tämä selittääkin suppailun suosion, jokainen voi käyttää sitä haluammallaan
tavalla ja niin, että saa siitä, ulkoilusta ja vedestä haluamansa irti.
Nautinnon lisäksi, suppailu tarjoaa kaikille hyvää treeniä. Etenkin ylävartalon lihakset ja kadet
saavat mainiota harjoitusta, mutta myös keskivartalo ja jalat ovat kokonaisvaltaisesti mukana.
Pidemmät retket polttavat mukavasti energiaa, lisäävät kestävyyttä ja parantavat tasapainoa.
Monipuolisen suppailun parista on pongattu mm. alppihiihtäjä Julia Mancuso, joka on käyttänyt sitä
kesäkauden harjoitteluun.
Suppailu sopii lähes kaikille juuri siksi, että jokainen voi käyttää sitä niin kuin itse haluaa ja omien
taitojensa sekä kuntonsa mukaan. Kun alkeet ovat riittävästi hallussa, tarvitaan vain välineet sekä
sopiva paikka lajin harrastamiseen ja tietenkin reipasta mieltä.
Anu Jokela, elämyskirjoittaja